Katin jorinoita
-päiväkirjamerkintöjä

www.katipellinen.net

Mulla on kaksi muutakin blogia. Käy katsomassa,mitä niissä vaahtoan!

Katrin projekti
Tämä on mun opiskelupäiväkirja. Vapaamuotoinen ja henkilökohtainen.

Laulava sosiaalityöntekijä
Tämä on astetta asiallisempi. Yritän keskustella ja argumentoida hyvin, väitellä, provosoida ja provosoitua. Pyrin ammatillisuuteen.


Mahtava keikka
sunnuntai 9.12.2007 klo 22.16

Olin eilen tosi mukavalla keikalla. Taas tuli todistetua se totuus (heh heh!), että kun juhlakalu on rento ja kiva, niin sitä on sitten myös vieraat. Enpä muista, koska olisin ollut noin kivoissa pippaloissa veisaamassa.
Aahhh, vielä sitä voi nauttia tästäkin työstä.

Mutta kun ajoin keikalle, muistin kyllä taas oikein elävästi, mikä tässä duunissa on viheliäisintä: ajat yksin lumettomassa marras- tai joulukuussa pitkin poikin Suomea, vettä sataa ja kura roiskuu. Mitään ei näy, pitää ajaa korvakuulolta ja toivoa, että osuu tiehen. Se ei meinaan ole yhtään kivaa!
Usein kuitenkin keikka korvaa siten nuo matkan inhottavuudet. Eilenkin kävi niin ja vieläpä oikein ylenpalttisesti. Niin että sanon vielä kerran: olipahan ihana keikka!

Huomenna on sosiaalioikeuden tentti. Olen lukenut jotenkuten. Läpi pääsen, mutten loistamaan. Se on ihan hyvä.
Ja koska kello on jo tuhat, menen mukkumaan. Tentti on aamulla klo 9.00. Se on aikaisin se.

Toivottavasti tavataan vielä tämän vuoden puolella - useinhan se riippuu minusta. Yritän ja yritän,lupaan ja lupaan. Joskus pidänkin lupauksen. Mutta nyt loppuu tämä tarkoitukseton löpinä.
Hyv' yötä, oi sa inehmo.

Kuulemiin!

Voi hyvät hyssykät!
lauantai 17.11.2007 klo 0:19

Tää kirjoittelu täällä on mennyt pelkäksi voivotteluksi! Voi voi, kun en ole "ehtinyt" kirjoittaa ja voi hyvät hyssykät ja kääk sekä vielä HUI!
Onkohan mulle liian monta blogia? Niitä on nyt kolme. Tämä, sitten se mun käytännön opiskeluun liittyvä vuodatus ja sit vielä Sosiaaliportin ärsytysosasto. Siellä mä yritän (aluksi kyllä aika vienosti) provosoida porukkaa kirjoittamaan. Menestys siinä on ollut tähän mennessä  aika huono... Siellä ei sossut paljoa pukahtele, hiljaa ovat kuin hiiret.

Mä olen keikkaillut opiskelijalle sopivaa tahtia. Se tarkoittaa sitä, että olen tehnyt melkein kaikki keikat, joille mua on pyydetty. Hirmu kivoja keikkoja onkin ollut. Ensi viikolla on neljä keikkaa, kaksi Tampereella, yksi Espoossa ja yksi Juupajoella.

Ja kello on taas niin paljon, että nyt on pakko painua pehkuihin. Hyvää yötä sullekin, kauniita unia. Jos luet tätä päivällä työpaikalla tai luennolla, niin älä hyvä ystävä silloin nukahda. Joku voi vetää herneen nenäänsä moisesta.

Kuulemiin!


Anki Lindqvist in memoriam
torstai 15.11.2007

Sain surullisen tiedon, että Anki Lindqvist on kuollut.

Anki oli minun esikuvani. Anki oli mulle paljon tärkeämpi laulullinen vaikuttaja kuin vaikkapa Joan Baez. Ankilla oli niin upea ääni, että siinä kukat lakastuivat kateudesta.

Käy kuuntelemassa kuinka sanomattoman hienosti Anki esittää vanhan Barbara Allen -balladin. Niin kaunis ääni, kuin enkelillä.

Ja nyt Anki on enkeli.


Kirjoituksia kerran kuussa
torstai 27.9.2007 klo 08.41

Voi tätä haipakkaa!
Mulla on taas koko päivä luentoja yliopistolla ja sieltä suoraan keikalle ravintola Kiveen. Siellä on yksityistilaisuus.

Keikkoja on ollut tasaisen sopivaan tahtiin. On jäänyt aikaa lukea ja myös lepäillä. Viikonloppuisin yritän olla ku Ellun kana, jos ei ole keikkoja. Se tarkoittaa kaikenlaisten kummallisten telkkarisarjojen katselemista ja kitaran näppäilemistä.

Kello on kuulkaa nyt niin paljon, että tämä likka lähtee nyt liikenteeseen. 

Kuulemiin!


Kirjoituksia kerran kuussa
perjantai 24.8.2007 klo 11.06

Hirmu harvakseltaan tulee tänne pellisnettiin enää kirjoiteltua. Mä jupisen nykyään enemmän tuolla opiskelupuolella.

Mutta oisko musapuolella tapahtunut mitään kivaa?
On sikäli, että olin taas (ties kuinka monennen kerran) erään yrityksen rapujuhlissa ja siellä oli yhtä mukavaa kuin aina ennenkin. Rento meninki, sellanen oikeasti hyvä tunnelma. Siellä on esiintyjän hyvä hoilata.

Perhe-elämäkin soljuu tavanomaisesti. Nuoret neidit lukevat lukiossa ja ensi vuonna mä saan hankkia ensimmäisen lyyran rinnuksiini. Saara kirjoittaa ja bileet on hienosti juuri itsenäisyyspäivän aattona.

Mun elämään siis ei kuulu mitään ihmeellistä. Opiskelua, siisvousta, keikkoja. Siinäpä se. Ei mitään kiinnostavaa.

Palataan astialle.

Kuulemiin!

Ilouutinen!
keskiviikko 25.7.2007 klo 9.50

Joni Mitchell tekee levyn! Mahtavaa!

Jos vaan Jonilla olisi muutama keikka levyn tiimoilta, niin mä kyllä lähden heti katsomaan - vaikka Amerikkaan asti. Joni Mitchell on ainoa artisti, joka mulle on sellainen pakkonähdälivenä-artisti. Ei muuta kuin seuraamaan Jonin sivuja, jonimitchell.com

Kuulemiin!



Kesä kuluu...
torstai 28.6.2007 klo 22.50

Seuraava otsikko on "Kesä menee..." ja paikka on siis Häme.
No, mä olen niin kovasti opiskellut, että en ole joutanut muka tänne skrivaamaan. Ja oisko mitään kerrottavaa?

Hm, ehkä voisin kertoa, kuinka tyttäreni reagoi, kun illalla ennen nukkumaan menoa sanoin jotain ohjeita hänelle seuraavan päivää varten. Tyttäreni tulkitsi puheeni jotenkin jäkätykseksi ja sanoi kyllästyneenä, että "älä viitti olla tollanen vinkulelu".

Mua ei siis kunnoiteta täällä. Se on kyllä ollut tiedossa jo ennenmminkin, mutta tuli taas varmistettua.

Muuten elo kulkee rauhallista rataa, ei mitään kummallista. Keikkoja on tasaiseen tahtiin ja syksyllä sitten taas pari luentoa musiikkiopistoon Helsinkiin. Ne on kivoja keikkoja.

Näin vaimeaa ja vaisua tälläkin kertaa. Yritän petrata.

Kuulemiin!

Kesä tulee
keskiviikko 2.5.2007 klo 16.55

Kaunis ilma tänään! Kevät kukkeimmillaan ja rakeita lentää taivaalta suoraan silmään...

Sain juuri tietää, että Eeda on hyväksytty Tampereen yliopistoon lukemaan kunnallistaloutta. Nyt meillä on sitten kahden työssäkäyvän opiskelijan talous. Ehditäänköhän me koskaan enää tavata toisamme? Toivottavasti! Varmasti ehkä.

Mun kuntoiluprojekti on nyt vuoden vanha. Mä olen käynyt tosi ahkerasti jumpassa ja nyt kun ei vapun takia päässyt muutamaan päivään, ni meinas hermo revetä! Tänään meen fättiin heilumaan itseni hikeen. Ai ai, se tekee niin hyvää,kun hiki valuu kirvelevänä silmiin ja sydän hakkaa tuhatta ja sataa! Mahtavaa.

Nooh, nyt loppuu tää terveystiedotus.Trubaduurien ei vissiin vielä tarvii antaa samalaista tiedotetta terveydestään kui  presidentin, mutta voin kyllävapaaehtoisesti kertoa,että kaikki mun kolesteroliarvot ovat huippuluokkaa! (Ai niin....)

Mutta nyt lähden Leidiin hengästymään!



Avioliittoneuvontaa
perjantai 6.4.2007 klo 10.55

Onko avioliittosi tylsää? Kyllästyttääkö partnerisi sinua ja päin vastoin?
Ei hätää! Mieheni on keksinyt oivan konstin piristää vanhaa liittoa ja saada siihen uutta verta ja vipinää!

Tänä aamuna mieheni katsoi minua, kun loikoilin vielä sängyssä. Miettiväisenä hän totesi, että olisi kyllä hyvä, jos minä joku aamu laittaisin naamari naamalleni - se niinku toisi väriä ja olis ihan ku vieraissa kävis.
Sellainen pääsiäisvinkki parisuhteeseen.

Mulla on tänään keikka Ruotulan krouvissa, Tampereella. Siellä on koko pääsiäisen livemusaa, kannattaa tsekata, jos vaikka löytyisi just sulle jotain. Tänään esiintyät akustiset tyypit eli Tom Kaijasilta, Vesa Salmi ja mä. Molemmat herrat ovat erittäin hyviä, suosittelen tutustumista. Paras tapa on tietysti livetilanne.

Niin että nähdään illalla!
Siihen asti iloisesti,

kuulemiin.


Kiireinen trubaduuri...
perjantai 16.3.2007

Niinhän tuo aika kuluu ja minä vaan lupailen ja lupailen. Siis kirjoittaa tänne. Nytkään ei ole mitään järjellistä asiaa, kun maha on täynnä ruokaa...

Mutta sen voin sanoa, että olin viime lauantaina Kotkassa keikalla Kotkankadun Albertissa. Se oli yhtä mahtavaa kuin aina ennenkin. Jos pitäisi rankata niitä baareja ja paikkoja, jossa olen esiintynyt,niin Albet on varmasti top 2:ssa. Siellä on oikeasti niin mahtava porukka aina koolla, että parempaa ei ole!
Ensimmäisen kerran multa loppu patteri kitarasta (jotain teknistä, äläkää kysykö) ja yksi asiakas sanoi tomerasto, että hän hakee mulle kiskalta uuden patterin. Ja niin hakikin ja mä jäin vitosen velkaa tälle taiteilijalle. Lupaan varmasti maksaa takaisin, kun seuraavan kerran pääsen Kotkaan!

Niin että iso kiitos teille kotkalaisille Albertin kävijoille ja tietysti ravintolan huippuhyvälle henkilökunnalle. Mullahan on tätä tutkittua tietoa siitä, että ammattitaitoinen ja mukava henkilökunta tarkoittaa mukavia asiakkaita.
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.

Aurinko paistaa ja se tarkoittaa kevättä. Ihanasti läikähtelee rinnassa, se on sitä kevättä!
Olkaa kunnolla ja palaillaan. Siihen asti,

kuulemiin.

Uusi vuosi on alkanut
keskiviikko 1.2.2007

Jälleen kerran myös Hämeessä...
Kirjottelen kun kerkeän!